Karaniya metta sutta
Rakastava ystävällisyys
Näin tulisi toimia sen,
joka näkee rauhan tilan
ja pyrkii taitavasti hyvään.
Hänen tulisi olla kyvykäs, suora,
helposti lähestyttävä,
vaatimaton, lempeä,
tyytyväinen ja helposti autettava,
vähäpyyteinen, yksinkertainen,
aistinsa rauhoittanut, harkitseva,
kohtuullinen, ja ihmisten suhteen
vaikka ahneutta.
Älköön hän tehkö mitään alhaista,
josta viisaat voisivat häntä moittia.
Olkoot kaikki olennot onnellisia ja turvassa,
tuntekoot he sydämessään onnea.
Millaisia eläviä olentoja maailmassa onkaan,
heikkoja ja vahvoja, pitkiä ja tukevia,
keskikokoisia ja lyhyitä, pieniä ja isoja,
aineellisia ja aineettomia,
kaukana ja lähellä asuvia,
syntyneitä ja syntymättömiä,
tuntekoot he kaikki sydämessään onnea.
Ihmisen ei tulisi pettää toista
tai halveksia ketään koskaan.
Ja vaikka hän tuntisikin inhoa tai vihaa,
ei hänen pitäisi toivoa toiselle pahaa.
Niin kuin äiti suojelee hengellään
ainoaa lastaan,
samoin tulisi avartaa sydäntään
kaikkea elävää kohtaan
ja levittää rakastavaa ystävällisyyttä
koko maailmaan.
Tulisi ulottaa mielensä
ylös, alas, kaikkiin suuntiin,
ilman esteitä,
vailla vihaa tai kaunaa.
Seistessä, kävellessä, istuessa ja maatessa,
jokaisena valveillaolon hetkenä,
tulisi elää sydämen valppaudessa,
sillä se on jaloa elämää juuri tässä.
Ja kun ihminen hylkää harhaluulonsa
ja elää hyveellisesti,
kun ihmisen oivallus on vakaa,
ja hän voittaa halunsa mielihyvään,
ei hän synny enää uudestaan.
Suomennos A.Laaksonen
Sutta Nipata
Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
FWBO 2007