Helsingin buddhalainen keskus Triratna

Meditaation peruskurssi

Triratna — Mon, 16 Jan 2012 23:36:32 +0000

Meditaation peruskurssi 11.1.–22.2.

Kurssi on täynnä. Seuraava meditaation peruskurssi pidetään syyskuussa 2012.

Keskuksen kevät 2012

Triratna — Tue, 13 Dec 2011 07:48:18 +0000

Helsingin buddhalainen keskus Triratna
Hietalahdenkatu 8 A 8 2.kerros
00180 Helsinki, 09–6121110 (vastaaja), www.triratna.fi, keskus@triratna.fi
Keskus on avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 17.30 alkaen. Keskuksessa on kirjasto ja kirjakauppa Sutta, joissa on valikoima buddhalaisuutta ja meditaatiota käsittelevää kirjallisuutta. Molemmat ovat avoinna maanantaisin ja torstaisin kello 17.30–18.00 ja 19.00–19.20.

Jos et ole ennen meditoinut, kannattaa tulla ensin maanantai-iltaan (klo 18.00), jossa ohjataan meditaatioon. Torstain harjoitusillat on tarkoitettu pidemmän aikaa harjoittaneille.

Keskus on suljettu 20.12.2011–8.1.2012

Maanantai-illat alkaen 9.1.

klo 18.00 ohjattu meditaatio

klo 19.00 teetauko

klo 19.20 meditaatio ilman ohjausta

klo 20.00 Dharmapiiri: Etiikka, meditaatio, viisaus

Torstain harjoitusillat alkaen 12.1.

klo 18.00 meditaatio ilman ohjausta

klo 19.00 teetauko

klo 19.20 Aspekteja Viiden Buddhan mandalaan

Puja (buddhalainen palvontaharjoitus)

Buddha-päivän juhla torstaina 10.5. alkaen klo 18.00

Meditaation peruskurssi 11.1.–22.2.

Kurssi on täynnä. Seuraava meditaation peruskurssi pidetään syyskuussa 2012.

Karma-työpaja lauantaina 25.2. klo 11.00-17.00 (Viddasu). Hinta 20€. (Omat eväät.)

Onko teoilla todella seurauksia? Minkälaisten ehtojen varassa oma elämä pyörii, miten omat tahtomukset ja tottumukset syntyvät? Kuinka niitä voi muuttaa?

Työpajassa availlaan buddhalaista käsitystä karmasta mahdollisimman käytännöllisesti ja omakohtaisesti. Työtapoina käytetään mm. pohdiskelua, keskustelua ja meditaatiota.

Työpajaan vaaditaan ennakkoilmoittautuminen: keskus@triratna.fi tai keskukseen. Osallistumismaksut maksetaan pankkiin ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen: Buddhalainen yhteisö Triratna, Nordea 101730-211337. Käytä viitenumeroa 10333. Viestitilaan ei mitään merkintöjä.

Keskus on suljettu torstaina 8.3., 5.4. ja 17.5.

Abhaylokan kevät 2012

Triratna — Tue, 13 Dec 2011 07:43:19 +0000

ABHAYALOKAN RETRIITTIKESKUS

Järventaustantie 816, 12600 Läyliäinen

Puhelin (050-318 8621) on toiminnassa vain retriittien alussa.

Ilmoittaudu retriitille: keskus@triratna.fi tai keskuksen eteisessä olevaan kansioon.

Suosittelemme, että olet joko käynyt Helsingin buddhalainen keskus Triratnan avoimissa illoissa tai osallistunut keskuksen meditaationperuskurssille, ennen kuin tulet ensimmäistä kertaa Abhayalokaan.

3.–5.2. Talven valoa -meditaatioviikonloppu

Tervetuloa meditoimaan ja aistimaan keskitalven taikaa. Tehdään kehon ja sydämen harjoituksia, ihmetellään kokemuksen ja tietoisuuden luonnetta. Annetaan mielen avartua jos se on avartuakseen. Sopii uusille ja vanhoille aloittelijoille. 120/90€ (Viddasu ja tiimi)

8.–11.3. Nordic Order Meeting

16.–18.3. Kehon viisaus -viikonloppu

Retriitillä tehdään meditaation lisäksi erilaisia kokonaisvaltaisia harjoituksia (mm. kävelymeditaatiota ja tuolijoogaa) kehoa kuunnellen. Harjoitukset sopivat kaikenkuntoisille. 120/90€ (Jnanagita ja tiimi)

5.–9.4. Pääsiäisen hiljaisuus- ja meditaatioretriitti 160/130€ (Sridevi ja tiimi)

18.–20.5. Skillful Communication (in English) veljeskunnalle ja GfR-mitroille. (Taravandana ja tiimi)

Retriittimaksu pyydetään maksamaan tilille:

Buddhalainen yhteisö Triratna, Nordea 101730-211337.

Käytä viitenumeroa 10553. Viestitilaan ei mitään merkintöjä.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia

Triratna — Wed, 06 Apr 2011 07:01:09 +0000

Jos ihminen onnistuu
aistinautintoja tavoitellessaan,
hän varmasti tuntee huumaa.
Kuolevainen saa mitä janoaa.

Mutta jos ihminen ei enää
löydäkään aistinautintoja,
hän kärsii kuin piikkien pistelemänä.

Joka varoo aistinautintoja
kuin varoisi käärmettä ruohikossa,
hän ylittää takertumisen maailmaan valppaana.

Joka ahnehtii maata, omaisuutta, kultaa,
lehmiä, hevosia, palvelijoita, naisia, sukulaisia,
monia aistihalujen kohteita,
heikkous valtaa sellaisen ihmisen.

Onnettomuudet murtavat hänet
ja kärsimys työntyy häneen
kuin vesi vuotavaan veneeseen.

Siksi valpas ihminen varoo aina aistinautintoja.
Hän hylkää ne kuin hylkäisi uppoavan veneen.
Hän ylittää tulvan ja pelastautuu toiselle rannalle.

—-

Mikä ystävä sellainen on,
joka on täynnä ivaa
eikä tunne minkäänlaista häpeää?

Hän sanoo olevansa ystävä,
mutta ei tee ystävyyden hyväksi mitään.

Hän puhelee kumppaneilleen mukavia
mutta ei ole sanojensa mittainen.

Viisaat näkevät, ettei hän ole tekijä ollenkaan
vaan häntä kiinnostaa pelkkä puhuminen.

Ei sellainen ole mikään ystävä,
joka aina aavistelee kiistoja
eikä näe asioissa kuin vikaa.

Todellisen ystävän seurassa
voi olla kuin poika isänsä rinnalla,
sellaisia ystäviä ei voi erottaa.

Ihminen joka kantaa vastuunsa,
nauttii hyvää hedelmää.
Hän luo edellytyksiä ilolle ja onnelle,
joita on syytä ylistää.

Ja kun ihminen on päässyt
yksinäisyyden ja mielentyyneyden makuun,
hän ei pelkää enää eikä tee pahaa.
Hänellä on totuuden riemu ravintonaan.

—–

Minkälaisella käytöksellä, harjoituksella, teoilla
Ihminen vakiinnuttaa itsensä ja saavuttaa päämäärän?

Hänen tulisi kunnioittaa kokeneempia
ja olla kadehtimatta ketään.

Hänen tulisi tietää, milloin lähestyä opettajaa
ja milloin kuunnella hyvin puhuttua dhammaa.

Hänen tulisi mennä opettajan luo oikeaan aikaan,
kuuliaisesti ja itsepäisyyttä vailla.

Hänen tulisi pitää mielessään opetukset ja harjoittaa niitä
sekä harjoittaa itsehillintää ja pyhää elämää.

Hän iloitsee dhammasta, omistautuu dhammalle,
turvautuu dhammaan ja tutkiskelee dhammaa.

Hän ei puhu dhammaa vastaan
Vaan antaa totuuden sanojen ohjata itseään.

Hän hylkää naurun, lavertelun, valittelun,
vihan, petollisuuden ja ahneuden.

Hän hylkää itsekkyyden, väkivallan,
epäpuhtaudet ja kaikenlaisen hullaantumisen.

Hän vapautuu itsekeskeisyydestä
ja hänen mielensä on tyyni ja vakaa.

Hyvillä sanoilla on ymmärrys tukenaan.
Meditaatiolla on kuuleminen ja ymmärtäminen tukenaan.

Kun ihminen on hätäinen ja huolimaton
hänen ymmärryksensä ei pääse kehittymään.

Ne, jotka omistautuvat jalojen opettamalle totuudelle,
ovat ylittämättömiä puheissaan, teoissaan ja ajatuksissaan.

Heidän tyyneytensä, lempeytensä ja meditaationsa ovat vakaita,
heillä on opin ja viisauden ydin hallussaan.

—–

Herää! Istu suorassa!
Mitä iloa on nukkumisesta?
Miten voivat nukkua ne, joihin on nuoli osunut
ja jotka kärsivät tuskissaan?

Herää! Istu suorassa!
Harjoita itseäsi rauhaan.
Älä anna kuoleman herran nähdä laiskuuttasi
ja johtaa sinua harhaan.

Ylitä takertuminen,
johon jumalat ja ihmiset aina sortuvat
mielihyvää etsiessään.

Älä haaskaa tilaisuuttasi.
Tilaisuutensa haaskanneet vaikeroivat
kun helvetti leviää heidän ympärillään.

Laiskuus on mielen likaa
ja lika leviää laiskuuden myötä.
Vedä nuoli itsestäsi
valppaudella ja ymmärryksellä.

—-

Jotkut kiistelevät pahassa tarkoituksessa,
toiset kiistelevät totuudesta.
Viisas ei sekaannu syntyneisiin kiistoihin,
hän on vapaa mielen esteistä.

Kuinka sellainen ihminen voisi ylittää näkemyksensä,
jota halut heittelevät
ja jota ohjaavat hänen omat taipumuksensa.
Niin kuin hän näkee, sellaisia ovat hänen puheensa.

Sellainen ihminen on alhainen,
joka kehuu ansioitaan ja harjoitustaan
tai puhuu itsestään, vaikka ei kysytä.
Tämä on oikeamielisten kanta.

Rauhaisa bhikkhu on tyynnyttänyt mielensä
eikä julista hyveitään: ”tällainen olen minä”.
Oikeamieliset pitävät häntä jalona,
koska hän ei suhtaudu mihinkään pöyhkeydellä.

Ihmisen rauha on häilyvä,
jos hänen näkemyksensä ovat epäpuhtaita,
mielen tuotetta, tekaistuja
ja oman edun toivossa muodostettuja.

Vaikea on ylittää takertumista näkemyksiin.
Ihminen valitsee yhden totuuden monien joukosta,
hän hylkää tai hyväksyy opin sen perusteella,
millaista on hänen takertumisensa.

Puhdistuneella ihmisellä ei ole näkemyksiä
olemassaolon eri muodoista.
Minne hän menisi hylättyään harhan ja ylpeyden?
Hän ei ole enää missään kiinni.

Ihmiset kiinnittyvät asioihin ja kiistelevät opeista,
mutta mistä kiistellä hänen kanssaan, joka ei enää kiinnity.
Hän ei tartu mihinkään eikä hylkää mitään.
Hän on karistanut kaikki tämän maailman näkemykset.

—-

Ihminen vaalii näkemyksiä ”korkeimmasta”,
ja pitää niitä parhaina maailmassa.
Kaikkia muita hän sanoo huonommaksi,
eikä ole siksi vapaa kiistoista.

Missä hän näkeekin oman etunsa,
nähdyssä, kuullussa tai mielletyssä,
hyveissä ja harjoituksissa, hän tarttuu siihen
ja näkee kaiken muun huonompana.

Tämä juuri on kahle, sanovat taitajat,
jos sen takia näkee muut huonompana.
Siksi vaeltaja ei nojaa nähtyyn, kuultuun tai miellettyyn,
eikä ole kiinni hyveissä tai harjoituksessa.

Eikä hän muodosta maailmassa näkemyksiä,
joiden perusta on tiedossa, hyveessä tai harjoituksessa.
Hän ei esiinny yhdenvertaisena,
ei ajattele itseään muita huonompana tai parempana.

Hän luopuu siitä, mitä on vaalinut eikä tartu uuteen.
Hän ei nojaa edes tietämykseen.
Hän ei valitse puolta riita-asioissa
eikä usko mihinkään näkemykseen.

Häntä ei kiinnosta olemassaolo
täällä tai tuolla puolen.
Hän ei enää valitse näkemysten välillä
eikä tee niistä itselleen turvaa.

Siitä, minkä hän näkee, kuulee tai mieltää,
hän ei muodosta pienintäkään käsitystä.
Kuka voisi maailmassa määritellä bramiinia,
joka ei tartu näkemyksiin?

Hän ei järkeile, ei suosi mitään
eikä vanno oppien nimeen.
Hyveet tai harjoitukset eivät määritä bramiinia,
hän on mennyt yli eikä palaa enää takaisin.

—-

Vanhuus

Lyhyt on tämä elämä.
Ihminen ei elä sataakaan vuotta
ja jos joku elääkin pitempään,
vanhuus vie hänet täältä.

Ihmiset surevat omaansa,
Mutta mikään oma ei ole pysyvää.
Kun ihminen ymmärtää eron aina olevan edessä,
hän ei elä maailmallista elämää.

Kuollessaan ihminen jättää kaiken,
jos hän ajattelee: ”tämä on minun”.
Kun viisas, minun seuraajani,
oivaltaa asian, hän ei enää katso omaansa.

Ihminen ei näe herättyään
unessa kohtaamiaan asioita.
Hän ei näe rakkaitaan,
kun he ovat poistuneet maailmasta.

Ihmistä, joka nähdään ja kuullaan,
kutsutaan jollakin nimellä.
Mutta vain nimi jää jäljelle
kun ihminen on lähtenyt täältä.

Ne jotka ahnehtivat omaansa,
Eivät pääse murheesta, valituksesta tai kitsaudesta.
Siksi viisaat luopuvat omastaan,
astuvat kodittomuuteen, siinä turva.

On oikein, sanotaan,
ettei syrjään vetäytynyt vaeltaja,
yksinäisyydessä asustava,
enää näyttäydy missään oloissa.

Viisas ei ole riippuvainen mistään,
mieluisaa tai epämieluisaa ei ole hänelle olemassa.
Murhe ja kitsaus eivät tartu häneen,
vesi ei pysy lootuksen lehdellä.

Niin kuin ei pisara liimaudu
lootuksen lehteen eikä vesi kukkaan,
ei viisas kiinny siihen,
mitä hän näkee, kuulee tai mieltää.

Puhdistunut ihminen ei siksi kuvittele,
Että nähty, kuultu tai mielletty toisi puhtautta,
eikä hän etsi puhtautta mistään muualta.
Hän ei etsi kiihkoa eikä kiihkottomuutta.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO, 2007

Udana – Buddhalaisia innoituksen säkeitä

Triratna — Mon, 04 Apr 2011 08:11:26 +0000

Tarkastelu

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anāthapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Hän istui ja tarkasteli niitä erilaisia taitamattomia mielentiloja, jotka hän oli jättänyt taakseen. Hän tarkasteli myös niitä erilaisia taitavia mielentiloja, jotka hän oli täydellistänyt niitä kehittämällä.

Ymmärrettyään, että hän oli jättänyt taakseen erilaisia taitamattomia mielentiloja ja että hän oli täydellistänyt erilaisia taitavia mielentiloja niitä kehittämällä, Mestari innoittui lausumaa nämä säkeet:

Ennen se oli, sitten ei ollut.
Ennen sitä ei ollut, sitten oli.
Sitä ei ollut eikä ole myöhemminkään.
Eikä sitä ole tällä hetkellä

——

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Eräänä sysimustana yönä Mestari istui ulkosalla öljylamppujen loisteessa. Tuolloin monet hyönteiset kohtasivat loppunsa syöksymällä noihin öljylamppuihin. Ja Mestari näki hyönteisten kohtaavan loppunsa kun ne syöksyivät öljylamppuihin.

Asiaa punnittiuaan Mestari innottui lausumaan nämä säkeet:
Syöksyen päätä pahkaa, näkemättä asioiden ydintä he orjuuttavat itsensä aina uudestaan. Kuin liekkeihin lentävät hyönteiset, heitä vetää vain se mikä näkyy ja kuuluu.

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Kunnianarvoisa Sariputta opasti, kannusti, innosti ja ilahdutti tuolloin monin tavoin kunnianarvoisaa Kääpiö-Bhaddiyaa puhumalla Dhammasta. Kun kunnianarvoisa Kääpiö-Bhaddiya näin sai opastusta kunnianarvoisalta Sariputtalta Dhamma-opetuksen muodossa, hänen mielensä vapautui tahroista eikä enää takertunut.

Mestari näki, että Kääpiö-Bhaddiya sai opastusta kunnianarvoisalta Sariputtalta Dhamma-opetuksen muodossa ja että hänen mielensä vapautui tahroista eikä enää takertunut.

Asiaa punnittuaan Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Ylhäällä, alhaalla, kaikkialla vapaana.
Hän ei ajattele: minä olen tämä.
Hän ylitää virran ennen ylittämättömän
ja vapautuu tulemisen kehästä.

—–

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Mestari istui tuolloin mietiskellen,
kuinka hän oli hylännyt mielen tuottamat moninaiset havainnot ja käsitteet.
Ymmärtäen kuinka hän oli hylännyt mielen tuottamat moninaiset havainnot ja käsitteet Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Kenellä ei ole tuottamista, ei pysähtymistä,
kuka on katkaissut liekansa, jättänyt orjuuden,
hän käy eteenpäin, tuo janoamaton viisas.
Ei maailma eivätkä devat häntä halveksi.

—-

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Kunnianarvoisa Annata Kondanna istui tuolloin risti-istunnassa jonkin matkan päässä Mestarista. Hän istui ryhdikäänä ja tutkiskeli vapautumistaan, joka oli tulosta janoamisen loppumisesta. Mestari näki kunnianarvoisan Annatan Kondannan istuvan risti-istunnassa lähistöllä. Hän näki tämän istuvan ryhdikkäästi ja tutkiskelevan vapautumistaan, joka oli tulosta janoamisen loppumisesta.

Asiaa punnittuaan Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Kun ei ole juuria, ei multaa, ei lehtiä,
kuinka olisi silloin köynnöksiääkään?
Kuka voisi syyttää tuota viisasta,
kaikista siteistä vapautunutta?
Devatkin ylistävät sellaista ihmistä.
Brahmankin häntä ylistää.

——-

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Mestari opasti, kannusti, innosti ja ilahdutti tuolloin bhikkhuja Dhamma-puheella, joka käsitteli nibbanaa. Ja bhikkhut kuuntelivat valppaasti Dhammaa, koska he olivat vastaanottavaisia, tarkkaavaisia ja mieleltään täysin keskittyneitä.

Asiaa punnittuaan Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Riippuvaisen elämä on epävakaata, riippumattoman elämä ei ole epävakaata.
Kun ei ole epävakautta, on tyyneys.
Kun on tyyneys, ei ole minkäänlaisia taipumuksia.
Kun ei ole minkäänlaisia taipumuksia, ei ole tulemista eikä menemistä.
Kun ei ole tulemista eikä menemistä, ei ole kuolemaa tai syntymää.
Kun ei ole kuolemaa tai syntymää, ei ole sen enempää ”täällä” kuin ”tuola puolen” eikä ”niiden välissä”.
Juuri tämä on kärsimyksen loppu.

Udana - Buddhalaisia innoituksen säkeitä

Suomennos A. Laaksonen
FWBO, 2004