Johdanto

Johdanto 2017-01-27T11:16:51+00:00

Buddhalaisuus on läntisessä maailmassa luultavasti nopeimmin leviävä henkinen perinne. Näinä aikoina saattaa näyttää siltä, että on valittava joko kapea-alainen vähäisiä näköaloja tarjoava materialistinen maailmankatsomus tai melkoista hyväuskoisuutta vaativa perinteinen uskonto. Tässä tilanteessa buddhalaisuus tarjoaa hyvin vanhan mutta hyvin radikaalin vaihtoehdon. Yhä useampi länsimaalainen on huomannut menettäneensä jotain oleellista hylätessään yhteiskuntansa perinteelliset uskonnolliset arvot ja etsii buddhalaisuudesta niitä inhimillisiä ja henkisiä arvoja jotka niin selvästi puuttuvat aikamme kolkosta kulutusyhteiskunnasta.

Monille buddhalaisuus on kuitenkin varsin arvoituksellinen ilmiö, ja sitä käsittelevät kirjat eivät useinkaan anna toivottua selvyyttä. Syy ei niinkään ole Buddhan opetusten vaikea ymmärrettävyys, vaan pikemminkin se että jo buddhalaisuuden perusolemus näyttää olevan sen järjestelmän ulkopuolella, jonka mukaan me länsimaalaiset olemme tottuneet ajattelemaan. Näin meidän on vaikea saada siitä selkeää kuvaa. Tämän takia – ja huolimatta siitä että buddhalaisuudesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon – länsimaalaisilla ei yleensä vieläkään ole selkeää käsitystä siitä mitä se oikein on.

Jotkut kirjoittavat buddhalaisuudesta ikään kuin se olisi uskonto samalla tavalla kuin muutkin uskonnot. Jotkut taas näkevät sen filosofisena järjestelmänä: järkeenkäypänä ja loppuun asti harkittuna tapana lähestyä olemassaoloa – jopa hyvin älyllisenä ja kylmän rationaalisena. On niitäkin, jotka pitävät buddhalaisuutta lähinnä terapiana ja suosittelevat buddhalaista meditaatiota hoitokeinoksi neuroottisen yhteiskuntamme aiheuttamiin vaurioihin. Buddhalaisuutta ei kuitenkaan voi sujuvasti lokeroida tällä tavalla

Jos katsoo tietosanakirjasta, mitä buddhalaisuudesta sanotaan, näkee että se on luokiteltu yhdeksi maailman suurista uskonnoista kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin rinnalla. Mutta buddhalaisuus poikkeaa suuresti ja monella oleellisella tavalla siitä mitä yleensä pidämme uskontona. Siinä ei ole Jumalaa, jota meidän on toteltava. Siinä ei ole dogmeja, joihin olisi uskottava. Eikä se vaadi meitä luovuttamaan vapauttamme ja yksilöllisyyttämme millekään korkeammalle auktoriteetille, vaan kannustaa meitä olemaan rohkeasti oma itsemme ja vastaamaan ihmisnäkemyksemme seurauksista

Vaikka buddhalaisuus ei vastaa käsitystämme uskonnosta, se on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä filosofia. Filosofian työvälineitä ovat sana, logiikka ja järki. Buddhalaisuus pyrkii avaamaan olemuksemme järjen maailman ylittäville totuuksille, jotka käsitetään yhtä paljon tunteella ja intuitiolla kuin järjellä

Jotkut näkevät buddhalaisuuden – ja erityisesti buddhalaisten meditaatiomenetelmien – sisältyvän monien tarjolla olevien terapiamuotojen pitkään luetteloon. Buddhalaisuuteen kuuluu käytännöllisiä ja tehokkaita menetelmiä, joilla voi muuttaa huonoja ajatus- ja käyttäytymistapoja ja tulla onnellisemmaksi, terveemmäksi ja tehokkaammaksi. Mutta buddhalaisuus ei ole vain terapia, joka pyrkii tekemään sairaista ihmisistä terveitä. Se pyrkii tekemään terveistä paljon enemmän kuin pelkästään terveitä. Buddhalaisen meditaation päämäärä ei ole vain psykologisten ongelmien ratkaiseminen vaan tajunnan ovien avaaminen kokemuksille, jollaisia länsimainen psykologia ei edes osaa kuvitella. Buddhalaisuuden näkökulma on henkinen ja transsendenttinen ja sen näkemys siitä mihin ihminen pystyy vie meidät kauas psykologian alueen ulkopuolelle

On kenties parasta ettei yritäkään sijoittaa buddhalaisuutta väkisin olemassaoleviin luokitteluihin. Onhan jo sana ”buddhalaisuus” länsimainen keksintö. Itämaiset buddhalaiset eivät yleensä puhukaan buddhalaisuudesta, vaan ’Buddhadhammasta’ tai ’Dharmasta’. Dharma on sanskritia ja merkitsee sekä totuutta että kaikkia niitä opetuksia, jotka auttavat meitä saavuttamaan tämän totuuden omassa elämässämme ja itsessämme. Tämä Dharma on ohjeita inhimillisen tajunnan koko potentiaalin saattamiseksi päivänvaloon. Se on selvästi viitoitettu kehityksen polku, jonka avulla voi kasvaa ulos pinttyneistä tavoista ja jonka avulla voi herätä tajuamaan todellisuuden perimmäisen luonteen

Buddhalaisuuden perustaja totesi noin 2500 vuotta sitten, että mitä tahansa opetusta joka varmasti auttaa ihmisiä kehittymään tulisi pitää Dharmana. Hänen seuraajansa ottivat hänen sanansa todesta, ja vuosisatojen kuluessa on syntynyt laaja valikoima ”taitavia keinoja”, jotka auttavat ihmisiä vapautumaan itse aiheutetuista rajoituksista. Ne kaikki perustuvat selvästi Buddhan alkuperäisiin opetuksiin, mutta niitä on sovellettu ajan, paikan, kulttuurin ja temperamentin mukaan. Päästäksemme näille buddhalaisuuden kaikille eri kulttuurimuodoille yhteiseen ja olennaiseen ytimeen, on ensiksi tarkasteltava itse Buddhaa ja hänen saavutuksensa luonnetta, sitten tutkittava hänen opetustensa pääpiirteitä ja kolmanneksi käsiteltävä sitä, kuinka nämä opetukset ovat ilmentyneet hänen seuraajiensa elämässä viimeisten 2500 vuoden aikana.

Mitä buddhalaisuus on

Chris Pauling

Introducing Buddhism


Chris Pauling esittelee buddhalaisuuden tällä tulostettuna noin 25-sivuisella kirjoituksella ”Mitä Buddhalaisuus on” (Introducing Buddhism)

Tämä teksti on saatavana myös kirjana.
Kustantaja: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, FWBO ry