Meditaatio

/Meditaatio
Meditaatio 2017-01-27T11:16:51+00:00

Meditaatioharjoitukset

Triratna HelsinkiMeditaatio on itseen tutustumista ja vastuun ottamista omista mielentiloista. Harjoituksen avulla ihminen hidastaa vinhasti pyörivää ajatusten ja tunnereaktioitten ”kelaa”. Näin kehittyy yhä enemmän mahdollisuuksia valita, miten toimia eri tilanteissa. Kehittyy ymmärrystä siitä, että omiin mielentiloihin voi vaikuttaa. Ihminen ei pelkästään reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vaan on tietoinen näiden ärsykkeiden luonteesta ja syntymisestä. Tätä kautta syntyy myös ymmärrystä siitä, millaiset mielentilat aiheuttavat vahinkoa ja millaiset johtavat avartumiseen. Buddhalaisessa meditaatiossa ei pyritä ”hyviin” meditaatioihin tai erityisiin tajunnantiloihin vaan ymmärrykseen siitä, kuinka oma kokemus rakentuu. Joskus harjoitus ja meditaatio jaetaan kahteen osaan: harjoituksiin, jotka tyynnyttävät, lisäävät hyvää tahtoa ja myötätuntoa (samatha), sekä harjoituksiin, jotka kysyvät suoraan, mikä on minuuden ja tietoisuuden luonne (vipassana). Pysähdy ja näe. 

Buddhalaisessa perinteessä on valtava määrä erilaisia meditaatioharjoituksia. Triratnassa tehdään perusharjoituksina hengityksen tarkkaamista ja ystävällisyyden meditaatiota (metta bhavana). Myös pelkkä istuminen on tärkeä harjoitus.

Meditaatioon valmistautuminen

  • Ryhdikäs ja rento asento
  • Tietoisuus kehon tuntemuksista, tunnetilasta ja ajatuksista
  • Tietoinen päätös keskittyä harjoitukseen
Suhtaudu ystävällisellä asenteella kaikkeen itsessäsi ilmenevään.
Näe itsesi sellaisena kuin sillä hetkellä olet. Älä torju mitään kokemuksessasi. Palauta mieleen harjoituksen tarkoitus. Kehitä luottamusta siihen, että pystyt tekemään harjoitusta.

Meditaatioharjoitus 1: Hengityksen tarkkaaminen

Harjoituksen kolmessa ensimmäisessä vaiheessa pyritään olemaan tietoisia koko hengitystapahtumasta. Neljännessä vaiheessa huomio tarkennetaan.
  1. Merkitse hengitys numerolla uloshengityksen jälkeen (laske kymmenen hengitystä ja aloita uudelleen alusta).
  2. Merkitse hengitys numerolla juuri ennen sisäänhengitystä (laske kymmenen hengitystä ja aloita uudelleen alusta).
  3. Tarkkaile hengitystä laskematta.
  4. Tarkenna huomio pisteeseen, jossa hengitys ensimmäisen ja viimeisen kerran koskettaa kehoa (sieraimien ja ylähuulen välinen alue).
Kun keskittyminen hajoaa, palaa rauhallisesti takaisin hengitykseen. Jos tämä ei onnistu, palaa takaisin kokonaistuntemukseen itsestäsi juuri sillä hetkellä – ja vasta sen jälkeen hengitykseen. Harjoituksessa pyritään yksinkertaisesti olemaan tietoisia hengityksestä, ei vaikuttamaan siihen tai ohjaamaan sitä. Näin kehittyy mielentyyneyttä ja syventymisen kykyä, joiden avulla on mahdollista kokea itsensä enstistä kokonaisvaltaisemmin ja selkeämmin.

Meditaatioharjoitus 2: Metta Bhavana – Ystävällisen asenteen kehittäminen

Kun olet ensin valmistautunut harjoitukseen, pyri saamaan yhteys itsessäsi jo oleviin ystävällisiin tunteisiin.
  1. Kehitä ystävällistä asennetta itseäsi kohtaan.
  2. Kehitä ystävällistä asennetta ystävää kohtaan.
  3. Kehitä ystävällistä asennetta neutraalia ihmistä kohtaan.
  4. Kehitä ystävällistä asennetta hankalaa ihmistä kohtaan.
  5. Kehitä ystävällistä asennetta kaikkia neljän edellisen vaiheen ihmisiä kohtaan ja laajenna sitten ystävällistä asennettasi koskemaan kaikkia eläviä olentoja.
Olennaista Metta Bhavana -harjoituksessa on halu vahvistaa ystävällistä asennetta, ei yksittäisten harjoitusten voimakkuus tai miellyttävyys. – Harjoituksessa työstetään omia tunnereaktioita itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Kun tuot mieleesi ihmisen, pyri aina tunnistamaan reaktiosi häntä kohtaan. Näin tiedät, mikä on lähtökohtasi etkä eksy mielikuvitusleikkeihin.
Perinteiset fraasit:
  • Toivottavasti minulla/hänellä/heillä menee hyvin
  • Toivottavasti minä/hän/he ovat onnellisia
  • Toivottavasti minä/hän/he eivät joudu kärsimään
  • Toivottavasti minä/hän/he löytävät selkeyttä ja viisautta

Meditaatioharjoitus 3: Pelkkä istuminen

Pelkkä istuminen on nimensä mukainen harjoitus – pelkkää istumista oman kokemuksen ja tietoisuuden kanssa. Mitään ei suljeta tietoisuuden ulkopuolelle, mihinkään ei erityisesti keskitytä. Kehotietoisuutta voi käyttää ankkurina, mutta muuten ainoastaan katsotaan, kuunnellaan, tiedostetaan. Mihin mieli menee? Miltä tietoisuus tuntuu?